tiistai 6. elokuuta 2013

Ps. 135 6-7: Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä; hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;

Säiden Valtias

Rakas ystäväni totesi kerran, että "nyt riittää sääENNUSTEISIIN uskominen, Jumalahan ne säät kuitenkin säätää!" Tuo hermostunut lausahdus epäonnistuneen marjareissun jäljiltä, sääennusteen mennessä pieleen, jäi mietityttämään minua ja aloin tehdä tietoista päätöstä alkaa luottamaan siihen, että selviän ilman sääennusteita ja että Taivaallinen Isäni johdattaa tieni niin kuin parhaaksi näkee.

Tuon lausahduksen jälkeen olen kiinnittänyt erityistä huomiota ihmisten kertomuksiin säiden "suosiollisuudesta ihmeellisesti". Olen tehnyt omassa ajatusmaailmassani täyskäännöksen: kun ennen toivoin ja rukoilin hyviä kelejä, kun niillä oli erityistarve, niin nyt olenkin alkanut kiittämään siitä, että Jumala näkee polkumme ja johdattaa tiemme niin, ettei säät niitä hallitse. Tämän luottavaisen ajattelutavan siunaus on ollut huikea.
Näen arjessani jatkuvasti tilanteita, joissa en voi kuin hämmästellä, että kuinka Hän pitää huolen.
Usko ainoastaan
, sanoo Raamattu.

Perjantaina lähdimme asuntomessuille kälyni kanssa. Koko aamun satoi, ilma oli kylmä ja pilvinen, mutta päätimme, että Taivaallinen Isämme on nähnyt meidän matkamme ja tulemme selviämään tavalla tai toisella. Kun olimme ajaneet parkkiin ja nautimme take away-kahvia ja tuoretta croissanttia tuulilasinpyyhkijöiden pyyhkiessä kastuvaa ikkunaa, emme olisi itsekään uskoneet, että autosta ulosnoustessamme ei pisaraakaan tullut enää päällemme, vaan aurinko alkoi pilkistämään pilven raosta. Asian laidasta muistutti vielä takaisin tullessa auton käynnistyksen yhteydessä myös päälle lähteneet tuulilasin pyyhkijät. Siinä kohtaa väsyneet jalatkaan eivät voineet viedä iloamme Hänen huolenpidostaan! Mahtava Jumala meillä ja ihana siunaus lapsenomaisella uskolla. ;)



Aam. 4:13 
Sillä katso: hän on se, joka on tehnyt vuoret ja luonut tuulen, joka ilmoittaa ihmiselle, mikä hänen aivoituksensa on, joka tekee aamuruskon ja pimeyden ja joka kulkee maan kukkulain ylitse-Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä.


Jer. 10:13 
Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
Ps. 15:
1 Daavidin virsi. Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
 
2 Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;

Ensimmäinen ajatus


Tämän ensimmäisen päivän päivänsana on mitä mainioin kuvaamaan sydänajatustani.
Mitään enempää tai mitään vähempää en voisi kaivatakaan.

On niin kovin hyvä olla lähellä Taivaallista Isää
ja oppia pieni askel kerrallaan Hänen suuruudestaan.
Voi kuinka se rakkauden rajattomuus yllättääkään joskus ihan hämmentymiseen saakka.
En kykene vastaanottamaan sitä kuin pala kerrallaan,
kun tuntuu, että enkö ole jo niiiin paljon saanut.
On ollut vaikeaa sisäistää ja hyväksyä se, että joku rakastaa minua niin ehdoitta,
ettei mikään voi minua Hänestä erottaa.
Hänen tahtonsa on parasta minulle.
Hän, on Elävä Kaikkivaltias Jumala!


Joka korkeimman suojassa istuu, kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, sanoo hän: Herra on minun linnani, turvapaikka ja Jumalani.

Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.


Sinut päästää Hän pois paulasta, sulillansa Hän sua suojelee. Alla siipiensä olet turvassa, kilpi on uskollisuutensa.


Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.


Ethän pelkää sä yön kauhuja, et ruttoa, kulkutautia. Tuhat kaatukoon vain sinun sivultasi, ei se järkyttää voi rauhaasi.

Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.


Enkelvartio käy teilläsi, ettei jalkasi loukkaantuisi. Kädet rakkahat kantavat suojaten yli kuilujen vaarallisten.

Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.